maanantai 8. syyskuuta 2008

Sydänmyrsky

Veren kohina korvissa,
sisimmässä tunteiden aallot,
haavoilla sielua myöten.

Miten tyyntyisi tuska,
veren kuume suonissa,
sydänmyrsky?

Silmissä mustan ja punaisen
diskovalot.
Kuin viha, kuin suru,
kuin kaiken peittävä murhe
on tämä epätoivon ryoppy,
jonka kyynelten sumu
peittää.

Tai apatia,
tunteettomuuden turta veri,
jonka outo tyyneys ei
anna oikeutta edes
olla olemassa.

Näiden kahden ääripään välillä
sydän rummuttaa ja
ajatusten salamat iskevät
kuin luodit.

Outo näky pimeässä yössä,
aivojen sokkeloissa:
pois pakeneva päivä,
muuttumaton eilinen.

Sano vain sana
ja tuuli tyyntyy,
anteeksianto vapauttaa toivon
tulevaisuus aukeaa ulos
mustasta pilvestä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti