Apina ja gorilla -loruni

Apina ja gorilla

Ti 14.8.2012

Joskus tuli väsättyä uudet sanat Apina ja gorilla -lauluun, kun en oikein digannut sitä M. A. Nummisen ja Somerjoen biisiä, joka mukamas on lastenlaulu. Laitan tuon loruni nyt tähän:

Apina ja gorilla
kävelivät torilla.
Apinalla puku päällä,
gorillalla frakki.
Oli siinä sakki,
jota ihmetteli täällä
ihan jokaikinen
ihminen.

"Eläintarhan väkee,
kaupungilla harvoin näkee",
sanoi silloin hiiri
nimeltänsä Siiri.

"Me ollaan ihan erikoisia,
tällaisia ei oo toisia",
selitti siihen apina,
mutta siitäpä alkoikin napina:
- "Kuka muka erikoisin on?
Tuo väite on ihan mahdoton!"
totesi kaupungin lääkäri
ja siihen yhtyi räätäli:
"Pukuja on tehty vaikka kelle,
ei tarvitse olla sirkuspelle."

Siiri meni koloonsa,
tyytyväinen kun oli oloonsa.
Sirkuslaiset keikaroivat puvuissaan;
esittivät tanssinkin railakkaan.

"Mukavaa vaihtelua tämä on",
myhäili pormestari tyytyväisesti
ja pitkään vielä iloa kesti,
kun apina ja gorilla esiintyivät torilla.

"Mainosta tämä minulle on",
totesi räätäli Gustavson.
"Nyt haluaa baakarikin frakin
ja poliisi uuden takin."

Meri ja taivas – taivas ja meri

Pe 15.6.2012

Katselin merta, jonne taivas oli pudonnut
ja kyyneleeni pisaroivat pinnan rikki,
niin että taivas pääsi vapaaksi
jokaisesta kyyneleeni iskusta kuin taltan lyönnistä
kiiltävän meren metallinvärisestä rinnasta
puhkesi lumme
valkoisina kuin lumi
ne kohosivat joutsenina taivaan pilviksi

Ja minä lakkasin itkemästä.
Meri oli niin kaunis
ja taivas oli yhtä sininen
niin etten tiennyt
kumpi oli kumpi

Kyyneleeni olivat muuttuneet kaloiksi
jotka liikehtivät välkehtivät
meren kuvussa
ja linnut sukkuloivat
pilvien välissä peilikuvina
veden pinnalla

Meri ja taivas
toisiinsa ihanasti uponneina.


251. Runotorstai

Runotorstain 239. haaste

Su 24.3.2012

Maisema, joka ei viivy

En minä tätä maisemaa halunnut.
Se annettiin minulle.
Se oli jo ikkunassa valmiina.
Jos peitän sen verholla, se on yhä siellä,
mutta aina erilaisena.
Ei se minua vainoa,
mutta jos haluan katsoa sitä,
en sitä tavoita hitaasti,
se vaihtaa ilmettä joka hetki,
vilahduksessa se on uusi.

Nopeasti se on katsottava:
apilapelto,
ruutua hipaiseva linnun siipi,
niityt, pensaikko,
metsien tummat reunat,
järvi, rantakaislikot,
sarkojen lainehtiva vilja,
nurmikentät, ojien reunat,
kerrostalot,
pienet mökit,
vajat, omakotitalot,
kiviset rauniot,
ladot, varastorakennukset, puutarhat,
asemien vilkuttavat ihmiset.

Niin se on jo mennyt,
ennen kuin ikkunassa
minun kasvoni
minun silmäni
minun sydämeni ehtii
hajamielisesti
aistia joen rannan,
missä tyttö ja poika
katsovat käsikädessä ohi kiitävää junaa.

Katso: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/

Runotorstain runoja lisää täällä

239.haaste22.03.2012 - 00:10
Nyt vuorossa tekstihaaste. Kafkan kolmen kappaleen novelli:

Hajamielistä ulos silmäilyä
Mitä me teemme näin kevätpäivinä, jotka nyt tulevat nopeasti? Tänään aamulla taivas oli harmaa, mutta jos nyt menee ikkunan ääreen, yllättyy ja nojaa poskeaan ikkunan hakaa vasten.
Alhaalla näkee tosin jo laskevan auringon valon lapsenomaisen tytön kasvoilla, kun tämä kävelee siinä ja katsoo taakseen, ja samanaikaisesti näkee niiden päällä hänen takanaan nopeammin tulevan miehen varjon.
Sitten on mies jo kulkenut ohi ja lapsen kasvot ovat aivan valoisat.

**************
Franz Kafka: Novelleja, Otava/Delfiinkikirjat, 1972. (Novellit ovat aikaisemmin ilmestyneet Kai Laitisen toimittamissa teoksissa Erään koiran tutkimuksia (1967) ja Keisarin viesti (1969). Novellit on suomentanut Aarno Peromies.

Sydäntenlahja/Tunnustus

Ti 21.2.2012

❤ Tällaisen runon

"Ensi henkäys kipakka 

suurin rakkaus elämän

ilmaa keuhkon henki täysi 

sydämen syvältä henki

jaettu ilosi kasvu

Ikimetsän kuusikkoinen"

Aikatherine

ja sydäntenlahjan 

tämän tekstin saattelemana

"Ystävällisesti Hän on muistanut minua, jakaisin edelleen sydäntenlahjaa. Tällä kertaa sen tarkoitus on lähinnä tuoda esille ystäviä, jolle toivoo lisää lukijoita ja joista itse pitää no heitä on todella paljon.

Toivon että kaikki ottavat tunnustuksen vastaan ja jakavat sitä eteenpäin, sydämeltä sydämelle."

sain Aikatherinelta! Kiitos! ❤ 

Jaan tunnustuksen eteenpäin seuraaville:

Hipaisuja
Unan maailma
Runotarha
Runoräppänä
Kyhhäys

La 3.12.2011

Runotorstain aiheeseen

Runotorstai

227. haaste

01.12.2011 - 11:53

Tällä viikolla runo voi lähestyä Mirkka Rekolan tekstin kautta. Kirjoittakaa runo ajatuksista, joita se teissä herättää.

"Hän jota odotat tulee pian"siinä luki.

- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.- Siinä lukee "pian", hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat"pian" puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut,minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti. "Sinä sitten oletepäuskoinen ihminen", hän sanoi ja lähti. 

Mirkka Rekola: Maskuja - pieniä elämän pituisia juttuja (WSOY 2002)

tämä runoni:

Hän ei ole vielä tullut

Olen onnellinen siitä, että hän tulee pian.

Onneksi hän ei ole vielä tullut.

Jos hän olisi jo tullut, niin en ehkä voisikaan tavata häntä,

sillä ehkä hän olisi jo mennyt.

Siksi on hyvä näin.

Voin odottaa häntä ja tietää,

että tapaan hänet, kun hän tulee.

Täältä näet toisten runot samasta aiheesta:

http://runoruno.vuodatus.net/blog/archive?&y=2011&m=12

Tämän viikon haasteena on katkelma Mirkka Rekolan teoksesta Maskuja

("pieniä elämänpituisia juttuja", WSOY, 1987, ISBN 951-0-27282-5)

Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.

Hyvin pienin kirjaimin.

”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.

- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.

”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.

Mirkka Rekola: Maskuja

Marraskuu

Su 6.11.2011

Marraskuu satana sanana:

Lehtisateena puut riisuvat kauniit ruskavaatteensa.

Kävelen puiston halki ja muistan, miten kohta lumi pukee puut valkoisiin turkkeihin.

Nyt alastomat tuulessa värisevät oksat kourivat tyhjää ylleen, sateen pisaroita, keisarin tuulipukua.

En haluaisi vielä risumetsää, en ryteikköjä, en syksyn pimeää,

mutta marraskuu ei kysy minulta. Eikä keneltäkään.

Marraskuu on marraskuu, nimensä mukainen. Sen kertomiseen ei paljon sanoja tarvita. Ei edes sataa sanaa. Tässäkin oli tähän mennessä sanoja vasta 60.

Mitä vielä voisi sanoa marraskuusta? Pimeä tulee aikaisemmin ja aamulla aurinko nousee myöhemmin. Marraskuu saa sanattomaksi. Kevääseen on niin pitkä aika, ettei jaksa edes laskea montako päivää tai montako kuukautta vielä. Liian monta.

PS. Palasin vanhaan ulkoasuun blogissani.

Blogger siirtyy pian uuteen käyttöjärjestelmään

Su 30.10.2011

Tämä ei nyt pidä paikkaansa, koska palasin takaisin vanhaan ulkoasuun.

HUOM! Uudet lukijat: Klikkaa otsikkoa tai kuvaa, niin näet koko tekstin. Perinteisen näköinen bloginäkymä on osoitteessa http://runosiivet.blogspot.com/?v=0

ja uusi siis http://runosiivet.blogspot.com


Koska Blogger on siirtymässä uudenlaisiin selainnäkymiin Bloggerissa, olen ottanut uuden mallin käyttöön tässäkin blogissani.

Tankaa ja haikua

To 25.8.2011

Tankaharjoitus (8.8.2011):

(Tanka 5-7-5-7-7)

Elokuun hymy

viileässä illassa.

Hiljaa hiipuva

on auringon katse, v (vain 6 tavua!)

syksyksi muuttuu silmiin.

1. korjausversio:

Elokuun hymy

viileässä illassa,

hiljaa hiipuva

on aurinkoinen katse.

Syksynä muuttaa silmiin.

2. korjausversio:

Hiljaa hiipuva

on aurinkoinen katse,

elokuun hymy,

syksyä enteilevä

viileässä illassa.

En ole vielä tyytyväinen tähänkään versioon. Katsotaan, viitsinkö enää muokata tätä. =)

'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

Sitten haikuharjoitus (8.8.2011):

(Haiku  5-7-5)

Keltaista viljaa
elokuussa pelloilla.
Päivä lyhenee.

Listatut

Pe 27.5.2011

Uh.
Inhokit.
Kalavaleet.
Meriselitykset.
Villaisella painetut.
Unohtuneet unohdetut.
Sanomattakin on selvää.

Umpimieliset.
Mitään sanomattomat.
Mielettömät mahtailijat.
Kaikenlaiset ne viitsivätkin.

Ilmankos.
Kinkittelijät.
En kyllä kerro.
Salassa kyttääjät.
Pyykkinaruunjuoksijat.

Tekemättömät.
Kädettömän työt.
Vasemman jalan saapas.
Se siitä sitten ja loput kirjeessä.

Siitäs sait!
Pulinat pois!
Turpa kiinni sorsa!
Ei vois vähempää kiinnostaa.

Omakehuiset.
Itsetyytyväiset.

Kuka Mitä Häh

Väärinymmärretyt

Napaansa tuijottajat

Tekopyhät jokapaikanhöylät

Räkänokat

Siivelläeläjät

Tyhjänjauhajat

Vasemmalla kädellä sorkitut

Susiparit

Naukuiitat

Pullasorsat

Palaneet hihat

Revenneet pelihousut

Piikittelijät

Kiusankappaleet

Ei mistään kotoisin

Laita vielä paremmaksi

Sähän sen tiedät paremmin

Eipäs juupas

Et cetera ja niin edelleen

Kumpi kampi enten tentten

Ei kai

kyl maar

Sä sen tiedät

Linssiinviilaajat

Kiusaajat

Kinastelijat

Kiukuttelijat

Paperitiikerit

Vanhat pierut

Besserwisserit

Painokelvottomat

Mikä täällä haisee?

Älä puhu pehmosia

Pyrkyrit

Parittajat

Patistelijat

Pottunokat

Peräänkatsottavat

Itkuiikat

Petolliset

Huijaajat

Tuppisuut

Räkänokat

Kiistakapulat
Poltinmerkityt

Makkelit

Erimieliset

Kerettiläiset

Totuudentorvet

Psykopaatit narsistit

Kitisijät

Natisijat

Marisijat

Taivastelijat

Kiistakapulat

Tyhjännaurajat

Puolivillaiset

Turhanpäiväiset

Palturin puhujat

Peräänkuulutetut

Asiattomat viittaukset

Mittamattoman tyhmät

Toinen toiselle kuoppaa kaivaa.

Runotorstain haaste 209

Yllätyspalkinto/Tunnustus

Lauantai 30.4.2011

Yllättäen sai oikein pokaalin aikatherinelta. 

Se tuli täytenä yllätyksenä ja hämmentyneenä kiittelen. :) 

Tähän tunnustukseen liittyy vielä, että pitää kertoa  8 asiaa  itsestä, ja jakaa tunnustus sitten 8 muulle blogin kirjoittajalle. Tunnustuksen kuvan voi kopioda ja laittaa omalle sivulle. 

Siispä tässä jotain meikäläisestä...

1. Olen kirjoittanut lapsesta asti. Milloin runoja, milloin jotain muuta tekstiä.

2. Koulussa mieliaineitani oli kuvaamataito ja äidinkielentunnit.

3. Olen eläinrakas. Minulla on kissa. Koirani kuoli viime lokakuussa ja sitä on kovin ikävä. Uutta koiraa meillä ei vielä ole.

4. Monet runoilijat ovat tehneet minuun vaikutuksen, mm. Saima Harmaja, Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko ja monet muut. 

5. Kirjailijoista pidin lukioluokilla eniten Dostojevskista. Tarjei Vesaasin Jäälinnan oudon hypnoottisen ilmapiirin muistan vieläkin, vaikka kirjan lukemisesta on pitkä aika. Nykyisin olen kirjojen suhteen aika ronkeli, vaikka olenkin lukutoukka.

6. Mieli elokuviani ovat mm. Kuninkaan puhe ja Coco Chanel.

7. Aioin ensin toimittajaksi, mutta noin puolet työelämästäni olen ollut opettajana. 

8.Toinen puoli työelämästäni on mainostoimistotyötä, kuvittamista ja graafista suunnittelua, mutta myös copyright-töitä. Piirtänyt ja maalannut olen lapsesta asti.

Pokaalitunnustuksen jaan nyt seuraaville:

kaanon

kiirepakolainen

pappilan mummo

selma

tuulento

Heli

seijastiina

Valokki