Runotorstain aiheeseen
01.12.2011 - 11:53
Tällä viikolla runo voi lähestyä Mirkka Rekolan tekstin kautta. Kirjoittakaa runo ajatuksista, joita se teissä herättää.
"Hän jota odotat tulee pian"siinä luki.
- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.- Siinä lukee "pian", hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat"pian" puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut,minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti. "Sinä sitten oletepäuskoinen ihminen", hän sanoi ja lähti.
- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.- Siinä lukee "pian", hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat"pian" puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut,minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti. "Sinä sitten oletepäuskoinen ihminen", hän sanoi ja lähti.
Mirkka Rekola: Maskuja - pieniä elämän pituisia juttuja (WSOY 2002)
tämä runoni:
Hän ei ole vielä tullut
Olen onnellinen siitä, että hän tulee pian.
Onneksi hän ei ole vielä tullut.
Jos hän olisi jo tullut, niin en ehkä voisikaan tavata häntä,
sillä ehkä hän olisi jo mennyt.
Siksi on hyvä näin.
Voin odottaa häntä ja tietää,
että tapaan hänet, kun hän tulee.
Täältä näet toisten runot samasta aiheesta:
http://runoruno.vuodatus.net/blog/archive?&y=2011&m=12
Tämän viikon haasteena on katkelma Mirkka Rekolan teoksesta Maskuja
("pieniä elämänpituisia juttuja", WSOY, 1987, ISBN 951-0-27282-5)
Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.
Hyvin pienin kirjaimin.
”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.
- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.
Mirkka Rekola: Maskuja
Sepä se vaara on; kaikki tulijat ovat nykyisin niiin kiireisiä, että ehtivät jo mennäkin ennen kuin tajuaa niiden tulleen :-).
VastaaPoistarunopasanen, eikö vain! Hektinen aikamme saa meidät itsemmekin ryntäilemään välillä lähes päättömästi!
VastaaPoistarunossasi on todellista syvyyttä. hienoa. tässä on paljon symboliikkaa sille joka niin ymmärtää.
VastaaPoistatodella hieno runosi. onnea.
kiitos myös vierailusta blogiini, pieni tyttären tytär on todella hyvin sairas. Jumala olkoon kanssamme ja Jeesuksen armo langetkoon yllemme että lapsi parantuisi ja voisin huokaista helpotuksesta. Hyvää Joulua Marja-Leena
aikatherine, kiitos!
VastaaPoistaLuotetaan Taivaan Isään. Kaikki tapahtuu parhaaksemme, kun Jeesus on kanssamme.
Runoista minä tykkään, niinkuin monikin, tässä on jotain runossasi.
VastaaPoistaTykkäsin.
seijastiina, kiitos!
VastaaPoistaminun sivulla pieniä sanoja on sinulle lahjoja
VastaaPoistaSydämelliset kiitokset Aikatherine!
Poista