Runotortain haasteesta KUU

7.11.09

Runotortain aiheen myötä

rupesin pallottelemaan

kuu-palloa:

Kuu - köyhän kultakolikko taivaalla

-------------------------------------------

Leikattujen kollien lauma

välittää vain raksuista,

ei muusta,

mitäpä enää maaliskuusta!

-------------------------------------------

Kalpea, pyöreä naama

puitten latvojen yli kurkistaa.

Kuu-ukon aamu on harmaa,

kohta kuun haamukin katoaa.

--------------------------------------------

Kuu, suuri ja pyöreä pallo,

keltainen, kultainen juustokimpale,

saavuttamaton hiirten herkku.

---------------------------------------------

Äänetön ja hiljainen taivaankappale,

yön valaisija, suuri lamppu.

---------------------------------------------

Kun kuu ei minulle merkitse mitään,

en siitä sitten sen kummemmin

viitsi kirjoittaakaan.

---------------------------------------------

Kuu keltainen kumotti

kultaisena kummasti

kuusikkoa korkeammalla

koko keskiviikon kesäkuussa.

Kerta kerralta komeammin

kuu kuljeskeli korkeuksissaan

koko kauneuden kaaren

kello kahteentoista.

Keveästi kevään kuu

kylmän kauneutensa

kumosi kuutamoksi

kuusten kantojen

kupeeseen.

Käsi kädessä kukkaset

kumarsivat

kuulle koko kesän

Tie

Ajatusteni aurinkotuuli
mieleni holveissa

vapautta etsii.

Tähtituulena syöksyy
yön sumuista kiitorataa.

Jumala, Sinä olet vapaus. Tiedän.

Mutta sydämessäni musta jää
minut pettää,
liukas kalteva pinta
epäilysten,
ahdistusten portit sulkevat tien.

Jos toivo on kuolematon,
uskon silta vahva,
aamun valo
avaa silmät

painajaisista vapauteen.

Katso myös:
Kuvapuheita (Valokuvatorstain 145. haaste)

Tänään

virkkaa ketjuksi keltaista rihmaa
kultalankaa keväthuiviksi hartioille
valoa sydämen pimeisiin huoneisiin
lokeroituneeseen mieleen
iloa ensimmäisistä sitruunaperhosista,
leskenlehdistä, voikukista

aukaise koteloitunut mieli
vapauta ajatusten liito
purista pimeä ulos
puhdista pinttyneistä pölyistä
kalpea talvinen kieli
rähmäinen silmien kapea rako
sisäiset syöverit auki
irti kumarasta kehosta palelevasta sielusta irti
olemuksen ahtaasta varjosta
jäitten mukana sulanut pois talvi taakse jäänyt pimeä
unohdettu hiipuva suru
kohota katse oivallus selkä suoraksi
ripusta kevään kultaiseen ketjuun ajatusten nauhaksi
unelmien hiirenkorvat
ja huhtikuu
tämä nyt-hetki ja koti elämä tulevaisuus rakkauden kehäksi
kaulaan ilo suloinen valo kirkkaus
huhtikuu kevät ja lintujen laulava suu

Runotorstain 113. haaste: Lämpö

Rakkaus

Rakkaus - niin kaunis ajatus,
pikkulintu pakkasessa - pois lentävä,
vaikka ymmärtäisitkin
kätesi ojentaa
- lämmittämään.

etsijöiden taivas

Runotorstain
105. haaste

09.10.2008

"Viikon haasteena on tällä kertaa valokuva. Kuvaaja on Ian Britton. Kuva kuuluu Freefoto.com -sivuston kuvapankkiin ja on Creative Commons -lisenssin alainen."

etsijöiden taivas

pettämätön tekniikka?
kaikilla taajuuksilla?
kanavat auki?
antennit viritetty?
joka suuntaan?

ketä/mitä odotetaan?

mutta edes
naapurin ajatuksia
näillä laitteilla
ei ole saatu kuuluviin

ja mitä laulaa satakieli
kuulaana kesäyönä?
mitä huuhkaja huhuilee?
miten tulkitaan mehiläisen surina?
mitä sanovat muutolinnut toisilleen
ennen kuin matkaavat etelään ?

mitä ulvoo susi
syksyisenä hallayönä?
tulkitsevatko nuo laitteet
kaikkien kansojen tai enkelien kieltä ?

pärjäävätkö
kuullun ymmärtämisessä ?
näkyvän ja näkymättömän rajoilla?

taivasalla vielä sangen tutkimaton tellus



**************************
Vrt.

Tulivat mieleen myös nämä:

"Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. " (Room. 1:20) [Job 12:7-10; Ps. 19:2-4; Jes. 40:21,26]

"Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen(Kol. 1:16 )

"... emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. (2. Kor. 4:18)

"Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan." (Matt. 7:8; Luuk. 11:10)

Muista olla kiltti

Missä kiltit pienokaiset?
Missä lapset laulavaiset?
Nyt ne tontut ahkerasti
seuraa teitä jouluun asti.

Joulupukin kirjassa
on kaikki tieto Mirjasta
ja Marjasta, Katista ja Karista,
Eilasta ja Marista.

Sinustakin tieto on,
oletko sä vallaton.
Autoitko sä äitiä ja isää,
vai manguitko yhä vain taskurahaa lisää.

On aika olla kiltti,
jos joululahjat kiinnostaa,
ettet ole se piltti,
joka jouluna risuja saa.

Runotorstain 104. haaste

onnettomien ihmisvihaajien muistolle

eikö äitisi syli kertonut sinulle äidinrakkaudesta,
kun olit vauva

eikö isäsi katse seurannut ihaillen sinua,
kun otit ensiaskeleitasi

eivätkö opettajan kannustavat sanat tukeneet sinua,
kun opettelit lukemaan

eikö ensirakkautesi saanut aurinkoa
paistamaan kirkkaammin sydämeesi

etkö halunnut kuulla, kun Jumala
kutsui sinua nimeltä kahdesti tai kolmesti

etkö oppinut antamaan anteeksi itsellesi
ja muille ihmisen heikkoutta

puhuitko milloinkaan kenellekään
sisäisistä kivuistasi

oliko painavinta se
minkä jätit kertomatta

sekö sai sinut painamaan liipasinta
itseäsi vastaan toisia kohti

jos nyt voisit palata sieltä
minne olet mennyt
perääntyisitkö kostostasi edes itsesi vuoksi
varjeltuaksesi ikuiselta tuskalta

Runotorstain 103. haaste