perjantai 15. kesäkuuta 2012

Meri ja taivas – taivas ja meri

Pe 15.6.2012

Katselin merta, jonne taivas oli pudonnut
ja kyyneleeni pisaroivat pinnan rikki,
niin että taivas pääsi vapaaksi
jokaisesta kyyneleeni iskusta kuin taltan lyönnistä
kiiltävän meren metallinvärisestä rinnasta
puhkesi lumme
valkoisina kuin lumi
ne kohosivat joutsenina taivaan pilviksi

Ja minä lakkasin itkemästä.
Meri oli niin kaunis
ja taivas oli yhtä sininen
niin etten tiennyt
kumpi oli kumpi

Kyyneleeni olivat muuttuneet kaloiksi
jotka liikehtivät välkehtivät
meren kuvussa
ja linnut sukkuloivat
pilvien välissä peilikuvina
veden pinnalla

Meri ja taivas
toisiinsa ihanasti uponneina.


251. Runotorstai

6 kommenttia:

  1. Tässä runossa on voimaa, tämä särkee tavanomaisen, aivan mahtava !

    Tämä sopisisi kesäjännäriinkin, mutta en tiedä haluatko. Voisin hyvin kuvitella jonkun naisen istuvan siinä rannalla ja kirjoittavan nämä sanat.

    Ehkä haluat osallistua jollain muulla tekstillä.. Ilmoita kommiin jos tulet mukaan, tämä on kutsu ryhmään. Alkutekstin olen kirjoittanut, luonut tavallaan paikan jossa kaikki tarinassa tapahtuu. Tule ja tutustu ja ilmoita jos osallistut kommissa. Laitan kirjoitusvuorot ilmoittajien järjestyksessä, on tarkoitus saada jännittävä kesä dekkari.. meiltähän se käy;)) ollaan niin vaatimattomia:)) No joo olen valppaana ja kirjaan uudet heti.. siis VARJOJEN SAARI pieniä sanoja sivulla, kohta en muista ketä olen kutsunut...
    mut tuo runo mykistää mieleni.. kiitos siitä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aikatherine ja kiitos myös kutsusta kirjoittamaan sitä jatkotarinaa. Minun on kiireitteni vuoksi pakko kieltäytyä. Hyvä jos kerkiän nyt kesällä päivittää omia blogejani. Haluan nauttia kesästä muutenkin kuin tietokoneen ääressä.

      Poista
  2. Viehättävä ajatus, että kyyneleet muuttuvat välkehtiviksi kaloiksi.

    Runon tunnelma ja sen herättämät voimakkaat mielikuvat - taivas, meri, kyyneleet, pilvet, meren kupu saavat tälläisen ikuisen romantikon ja melankolian ystävän pysähtymään. Varsinkin, kun itse olen istunut rantakalliolla vuodattamassa kyyneleitä.

    Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. FeminineApproach, kiitos ajatuksistasi!

      Poista