Runotorstain aiheen myötä
rupesin pallottelemaan
kuu-palloa:
Kuu - köyhän kultakolikko taivaalla
-------------------------------------------
Leikattujen kollien lauma
välittää vain raksuista,
ei muusta,
mitäpä enää maaliskuusta!
-------------------------------------------
Kalpea, pyöreä naama
puitten latvojen yli kurkistaa.
Kuu-ukon aamu on harmaa,
kohta kuun haamukin katoaa.
--------------------------------------------
Kuu, suuri ja pyöreä pallo,
keltainen, kultainen juustokimpale,
saavuttamaton hiirten herkku.
---------------------------------------------
Äänetön ja hiljainen taivaankappale,
yön valaisija, suuri lamppu.
---------------------------------------------
Kun kuu ei minulle merkitse mitään,
en siitä sitten sen kummemmin
viitsi kirjoittaakaan.
---------------------------------------------
Kuu keltainen kumotti
kultaisena kummasti
kuusikkoa korkeammalla
koko keskiviikon kesäkuussa.
Kerta kerralta komeammin
kuu kuljeskeli korkeuksissaan
koko kauneuden kaaren
kello kahteentoista.
Keveästi kevään kuu
kylmän kauneutensa
kumosi kuutamoksi
kuusten kantojen
kupeeseen.
Käsi kädessä kukkaset
kumarsivat
kuulle koko kesän
